Abstract:
Qorannoon kun mataduree’Xiinxala guutummaa fi sirrummaa lat-horsaa:kitaabilee seerluga
Afaan Oromoo filataman keessatti'jedhurratti geggeeffame.Qoraticha wantoonni kakaasan
kitaabilee seerlugaa filataman keessatti hanqinaalee arguu isaa,qorannooleen mata duree
kanaan walqabatan bal’inaan kitaabilee seerlugaarratti kan hingaggeeffamne ta’uusaa fi
qorannoolee kitaabilee barnootaa irratti gaggeeffameen argannooleen bira gahaman haala
dhiyeenya qabiyyee dhamjechoota hirkatoo irratti hanqinni akka jiru agarsiisuu isaaniiti.
Kaayyoon qorannichaa qabiyyee latorsoota kitaabilee seerluga Afaan Oromoo filataman
keessatti dhiyaatan adda baasuu, sirrummaa, fi guutummaa latorsoota dhiyaatanii xiinxaluun
ciminaaleef hanqinaalee jiranu adda baasuudhaan qaaccessee dhiyeessuu ta’a.Qorannichi
kitaabilee seerluga Afaan Oromoo‘Furtuu’(2019)max.6ffaa‘Natoo’(2012)max.2ffaa, ‘Gadaa’
(2012) max.3ffaa fi ‘Saaqaa’(2021) max.16ffaa, mata duree‘xiinxala lat-horsaa’ jedhurratti
daanga’a.Qorannoo kana irraa qopheessitoonni kitaabilee seerlugaa,barsiisoonni Afaan
Oromoof barattoonni kitaabilee kana fayyadaman, akkasumas, namoonni kanaan booda
qorannoo mata duree kanaan walfakkaatu irratti hojjetanu fayyadamoo ta’u jedhamee
amanama.Qorannicha keessatti,sakatta’i barruulee, yaadrimeen latorsaa,yaadiddamni
qorannichaa fi qorannooleen walfakii sakatta’amanii dhiyaataniiru.Qorannichi yaaxxina
caasessaa bu’uura godhachuudhaan, latorsa kitaabilee seerlugaa filataman keessatti tajaajila,
iddoo galumsaa fi uunkaa isaaniitiin xiinxalee dhiyeesseera.Saxaxni qorannichaa ibsaa
yemmuu ta’u,mala sakatta’a dokimantiitiin cheekliistii fayyadamuudhaan ragaaleen
sassaabaman boqonnaa 4ffaa keessatti qaacceffamaniiru. Xiinxala gaggeeffameenis kitaabilee
filataman keessatti lat-horsoonni dhiyaatani fi hindhiyaanne adda bahaniiru.Lat-horsoonni
dhiyaatan immoo sirrummaa fi guutummaa qabaachuuf qabachuu dhiisuuni fi ciminaaleef
hanqinaaleen ijoo ta’an adda bahaniiru xiinxalamaniiru.Haaluma kanaan,akaakuleen lahorsaa tasuma hindhiyaanne kan jiru ta’uusaa,lat-horsoonni kitaabilee arfanuu keessatti
dhiyaatan rakkoo guutummaa,rakkoo sirrummaa darbee darbee qabaachuu isaanii
,akkasumas, lat-horsi fi akaakuuleen isaa akka mata duree tokkootti of danda’anii dhiyaachuu
hafuu,fi lat-horsi dhamjecha hirkataa ta’ee osoo jiruu ‘dhamjecha’ jedhamuun isaa dogoggora
akka ta’e bira gahameera.Dhumarratti hanqinaalee mul’ataniif yaanni furmaataa kennamee
qorannichi goolabameera.